Rekku miettii tulisiko kanssani ilmastoidun huoneen puolelta terassille:
Tarkistin taas koko koiran ja totesin että karanteenin eläinlääkäri, joka raportoi mulle karanteeniin saapuessani että Rekku on pärjännyt hyvin (iho on hyvässä kunnossa eikä oo enää ukkonenkaan ripulia aiheuttanut, ruokahalu erittäin hyvä), oli ihan oikeassa, koira tosiaan voi ihan hyvin. Voidaan siis pienentää kortisoniannosta :)
Karanteenin meteli (osa koirista haukkuu äänensä käheäksi, yksi ulvoo vähän väliä, naapurin borderterrieri vinkuu ja Rekkua vastapäätä oleva vehnäterrieri ravaa ikkunasta toiseen kuin pakkomielteinen..) ja hajut (kaikkien koirien, ulosteiden ja kostean tropiikin hajut) saa mut aina vähän huolestumaan että miten Rekku jaksaa - minäkun en kyllä jaksaisi! - mutta hienosti se meidän kovahermoinen koiruus siis asiaan suhtautuu :) Rekku itse asiassa reagoi vain jos jostakin kuuluu vinkulelun ääni..
Rekku omalla terassillaan, josta näkymä yhdelle liikunta-alueelle:
Liikuntavartilla uskalsin jo käyttää koko vartin leikkimiseen ja tottistreenaukseen, niin että Rekku pysyi liikkeessä. Aika paljon se kyllä sitten läähättikin, ja lähti mielellään takaisin sisälle juomaan vettä ja nauttimaan ilmastoinnista. Vähän sen jälkeen kun me palattiin Rekun huoneeseen, se alkoi jo aavistella että kohta lähden ja häntä laski masentuneen näköisesti. Ja vielä on kolme viikkoa tätä kurjuutta edessä..
Rekku huoneessaan liikuntavartin jälkeen:
Voi pikku Repeä :) taas tää lukee täällä liikutuksen vallassa. Rekku on kyllä aika rautahermoinen kaveri, kyllä se on hienosti pärjännyt!
ReplyDeleteKoska saatte haukun äiskän kaveriksi kotiin?
Onneksi Rekku on niin reipas, ja nuo tilat näyttää siistiltä. Pidetään peukkuaja ja tassuja että kolme viikkoa menee nopeasti ja Rekku tottuu kuumuuteenkin, koirat ovat niin sopeutuvaisia porukkaa loppujen lopuksi. Meidän lyttykuonojen kanssa ei kyl ehkä voisi asua noin kosteassa ja kuumassa..
ReplyDeletet.Annukka