It's already the last day of the year. How..? Who fast forwarded the time..? One year ago, moving to Singapore was nothing but a big bunch of maybe's. Later on in the spring it became a reality and the planning started. First I thought I will start looking for a job in Singapore immediately. BUT I was working, so I had no time. Then I thought I will wait until I visit the place - do a bit of research there and then look for a job during the summer. BUT I was busy with moving, hobbies, work.. Then I thought I will look for a job while Rekku's in quarantine (I'll have plenty of time then, won't I?). BUT I had so many other things to do, and besides, it had become clear that it is not easy for a non-Singaporean, non-Permanent Resident to get a job and the wages are generally low (1200 SGD, about 600 EUR per month seems to be quite standard) and quite a few job advertisements mentioned 'minimum for two years'.. Then I thought I'll give myself this autumn, do a bit of work online to Finland and concentrate on my volunteering jobs - and just enjoy life. By this time, end of the year - my latest deadline - I have realised it is quite a lot of fun not working. The time flies, I have so many things to do (a long, long list of things yet to do..) and working full time seems impossible, I mean, how would I then have time to do everything else? (How did I manage before, whan i worked and did everything else too..?)
I sometimes miss work; the challenges, the social scene, the problem solving, developing, professionalism.. meetings, team work, satisfaction of succesfully getting something done. Cleaning the house just does not come close. I would also like to find out about the Singaporean working culture, get a deeper look into the society. (Really trying not to live in an 'expat bubble'.) So now, I don't know. We have visitors from Finland all January, going to Bali in February.. Does not sound like a good time to try to find a job, eh? So I guess I'll simply try to get organised with all the other things I want to do and really try to have less BUTs and more satisfying moments of being able the tick away tasks on my 'to do' list. It does not sound like a big new year's resolution, especially since it is the same I always make(together with living a heathier and a more sustainable lifestyle). But, hey, recycling is very much the in-thing in Singapore :)
Wednesday, December 30, 2009
Thursday, December 24, 2009
Jouluaatto, ihan kuin mikä tahansa muukin päivä?
Jouluaatto Singaporessa alkaa olla lopuillaan. Aatto on ollut tavallinen päivä - mutta kuitenkin erilainen jouluaatto. Päivään on kuulunut töitä ja golfia (en minä) ja koirien hoitoa, lenkitystä ja kotitöitä (minä), ihan siis tavallista menoa.. Iltapäivällä koirien kanssa lenkkeillessä huomasi miten moni ihminen oli tavallisissa arkisissa puuhissa - ja se, että joulun vietto ei täällä ole normi joka sulkee koko maan hetkeksi rauhoittumaan, oli hyvin aistittavissa. Erilaista, kansainvälistä, kirjavaa joulunviettoa.
Mutta kyllä siis täällä riisipuuroakin on syöty, ja pipareita (minä), ja kinkkua (en minä). Lisäksi on avattu lahjoja, jo iltapäivällä viis veisaten siitä että joulupukki yleensä käy vasta illalla ;). Muutama tunti on myös vierähtänyt skypessä joulufiilistä perheen kanssa jakaen. Yllätysnumerona päätti lämminvesivaraaja alkaa vuotamaan, mutta nyt on sekin hana kiinni eikä kämppä tulvehdi. Kaikenkaikkiaan mukava joulu, ilman ähkyä hyvistä jouluruoista ja lumista talvimaisemaa.. ja ilman perhettä ja ystäviä, joita luonnollisesti on ikävä. Hyvää Joulua vielä kerran - Suomessahan on vielä monta tuntia joulunaaton taikaa koettavana :)
Mutta kyllä siis täällä riisipuuroakin on syöty, ja pipareita (minä), ja kinkkua (en minä). Lisäksi on avattu lahjoja, jo iltapäivällä viis veisaten siitä että joulupukki yleensä käy vasta illalla ;). Muutama tunti on myös vierähtänyt skypessä joulufiilistä perheen kanssa jakaen. Yllätysnumerona päätti lämminvesivaraaja alkaa vuotamaan, mutta nyt on sekin hana kiinni eikä kämppä tulvehdi. Kaikenkaikkiaan mukava joulu, ilman ähkyä hyvistä jouluruoista ja lumista talvimaisemaa.. ja ilman perhettä ja ystäviä, joita luonnollisesti on ikävä. Hyvää Joulua vielä kerran - Suomessahan on vielä monta tuntia joulunaaton taikaa koettavana :)
Tuesday, December 22, 2009
Happy Holidays, Hyvää Joulunaikaa
This morning, going out, I thought it feels like winter. Winter in Singapore. Still warm enough to wear summer clothes, but a strong cooling wind blowing dry brown leaves around the streets and dark clouds hanging around as if threatening with rain. Compared to the usual still, hot humidity and bright sunshine that brought up sweat just waiting for the light to go green at crossroads, it feels like winter. Naturally it is nothing compared to the beautiful, white winter they have in Finland (which I am 'quite' jealous for), but I think it was about time to get this feeling - after all, there's only one more unopened square left in our countdown to Christmas calendar.
So it's tomorrow for us Finns. We celebrate Christmas on the Eve instead of the Day (because Santa is from Finland and he has to deliver gifts to us first and then continue to the rest of the world). If we were in Finland, we would go over to in-laws for rice porridge breakfast, enjoy the winter weather outside with Rekku, listen as the 'peace for Christmas' is declared in ex-capital Turku, go to sauna and have Christmas dinner with family, be visited by Santa and open presents, visit more relatives and open more presents.. and perhaps enjoy a late glögi-nightcap at the end of the day :) But since we are here in Singapore, it'll be different..
Huomenna on jo jouluaatto. Tavallinen työpäivä Singaporessa. Tietyissä länsimaisissa firmoissa tehdään puolikas työpäivä, mutta moni Singaporelainen toimisto on kiinni vasta perjantaina, jos silloinkaan. Suurin osa kaupoista on auki läpi joulun, jotta ei pääsisi joulusanoma unohtumaan ;) Erittäin erilainen joulu siis tiedossa.. Riisipuuroa meillä kyllä on tarjolla, ja glögiä ja pipareita. Lahjojakin availlaan, niitä on pukin sijaan tuonut postimies. Jouluaaton perinteinen kaavamaisuus on kuitenkin tiessään, ei juosta kylässä eikä rämmitä lumessa, ei saunota eikä syödä laatikoita. Vaihtoehtoina sen sijaan on lojuminen altaalla, biitsille meno tai alennusmyynnit..
Meidän joulua värittää myös yksi iso valkoinen vieras - ei, ei se ole joulupukki.. vaan valkoinen paimenkoira Urho, joka on tullut hoitoon siksi aikaa kun muu lauma lähti viikon rantalomalle. Urkki on nuori ja energinen, ja saa Rekun näyttämään vanhalta ja kärttyiseltä ;) Odotan mielenkiinnolla millainen viikko meillä on edessä!
Oikein hyvää joulua kaikille! Merry Christmas everyone!
So it's tomorrow for us Finns. We celebrate Christmas on the Eve instead of the Day (because Santa is from Finland and he has to deliver gifts to us first and then continue to the rest of the world). If we were in Finland, we would go over to in-laws for rice porridge breakfast, enjoy the winter weather outside with Rekku, listen as the 'peace for Christmas' is declared in ex-capital Turku, go to sauna and have Christmas dinner with family, be visited by Santa and open presents, visit more relatives and open more presents.. and perhaps enjoy a late glögi-nightcap at the end of the day :) But since we are here in Singapore, it'll be different..
Huomenna on jo jouluaatto. Tavallinen työpäivä Singaporessa. Tietyissä länsimaisissa firmoissa tehdään puolikas työpäivä, mutta moni Singaporelainen toimisto on kiinni vasta perjantaina, jos silloinkaan. Suurin osa kaupoista on auki läpi joulun, jotta ei pääsisi joulusanoma unohtumaan ;) Erittäin erilainen joulu siis tiedossa.. Riisipuuroa meillä kyllä on tarjolla, ja glögiä ja pipareita. Lahjojakin availlaan, niitä on pukin sijaan tuonut postimies. Jouluaaton perinteinen kaavamaisuus on kuitenkin tiessään, ei juosta kylässä eikä rämmitä lumessa, ei saunota eikä syödä laatikoita. Vaihtoehtoina sen sijaan on lojuminen altaalla, biitsille meno tai alennusmyynnit..
Meidän joulua värittää myös yksi iso valkoinen vieras - ei, ei se ole joulupukki.. vaan valkoinen paimenkoira Urho, joka on tullut hoitoon siksi aikaa kun muu lauma lähti viikon rantalomalle. Urkki on nuori ja energinen, ja saa Rekun näyttämään vanhalta ja kärttyiseltä ;) Odotan mielenkiinnolla millainen viikko meillä on edessä!
Oikein hyvää joulua kaikille! Merry Christmas everyone!
Thursday, December 17, 2009
Exchanging cultural experiences
Last Sunday our local friends Tracey, Chika, Nin and Dan were over to taste a bit of the Finnish Christmas flavours: rice porridge, raisin soup, gingerbread cookies and glögi. Heli, Hanna and I had also baked cinnamon rolls in our Finnish baking afternoon last week (in which we produced a respectable amount of 60 cinnamon rolls, an uncounted amount of gingerbread cookies from dough (thanks Ikea!) and every Finnish man's favourite: makaroonilaatikko, and had a pre-Christmas dinner afterwards).
It's quite difficult to say whether our guests liked our seasonal delicacies or not, as it is not culturally typical to answer "no", or say anything that would make the other look bad, especially the hosts. On the other hand it is plain common sense, and I wouldn't be my usual direct self in a similar situation either. We had plenty of fun for sure, talking about the traditions of this time a year, trying out the food and exchanging gifts (thanks to our most recent visitors, we had 'Pandan juhlakonvehteja' for our guests!)
The moment everyone was waiting for did not go as planned - I got the almond from the porridge. Superstition over all things bringing luck, good health etc. is an important part of the Asian cultures, and it was only natural that our guests searched through their plates of porridge looking for the one almond in the pot that would bring good luck before even tasting the porridge itself.
Tracey brought over a magnificent looking log cake, a seasonal sweet that can at the moment be found in all bakery shop windows in various flavours and decorations. It must be one of those British traditions of Singapore, as although one might not believe this from looking at the Christmas carnival madness on Orchard road and in the biggest shopping malls, Christmas is not really celebrated in the local families. There's no religious background for it, and there are no national holidays in the calendar. For a non-religious, low-key Christmas fan like me this is both good and bad - no need to make a fuss about it (a word of warning, this translates into practice in the form of unsent Christmas cards and minimum gifts!) - but also no slowing down and staying in, which I love about Christmas time.
Now it would not have been exchange of cultural experiences without a local experience as well. A few weeks back we went out to Bugis area of Singapore, to Liang Seah street that is filled with restaurants and among them a place for deserts only: Ah Chew Deserts.
Tracey, Nin and Dan ordered a good variety of the Chinese style (or more Hong Kong style to be exact) deserts for us to taste, must have been at least third of the menu..
All of the deserts were soupy-style, so no pastries or such. There was Gingko Nut with Beancurd shavings, Black Sesame Paste with ah-Balling, Steamed Milk with Egg, Peanut Paste, White Fungus with Papaya, Tapioca with Sago, Black Glutinous Rice with Coconut Milk & ah-Balling, Mango Sago with Pamelo & Durian, Mango Sago with Pamelo and Almond Paste.. (yes, I confess, I couldn't remember all of this, had to peak into Nin's facebook album). Most of them were so pretty to look at that it took as a while to start!
My favourite was not (suprise?) the durian flavoured one, but the 'muddy golf balls' as I renamed it, I think it was Black Sesame Paste with ah-Balling?
The desert tasting was another fun night sitting around, tasting new flavours and exchanging cultural experiences. I so hope we'll continue these outings next year too; I'm looking forward to visiting a true S'pore suburb with a local guide and experiencing the Chinese New Year. And in exchange I will hopefully be able to offer 'mämmi' and curd cheese tart (rahkapiirakka) at easter time!
We finished almost everything (although Dan 'had to' eat all of the peanut paste!).
It's quite difficult to say whether our guests liked our seasonal delicacies or not, as it is not culturally typical to answer "no", or say anything that would make the other look bad, especially the hosts. On the other hand it is plain common sense, and I wouldn't be my usual direct self in a similar situation either. We had plenty of fun for sure, talking about the traditions of this time a year, trying out the food and exchanging gifts (thanks to our most recent visitors, we had 'Pandan juhlakonvehteja' for our guests!)
The moment everyone was waiting for did not go as planned - I got the almond from the porridge. Superstition over all things bringing luck, good health etc. is an important part of the Asian cultures, and it was only natural that our guests searched through their plates of porridge looking for the one almond in the pot that would bring good luck before even tasting the porridge itself.
Tracey brought over a magnificent looking log cake, a seasonal sweet that can at the moment be found in all bakery shop windows in various flavours and decorations. It must be one of those British traditions of Singapore, as although one might not believe this from looking at the Christmas carnival madness on Orchard road and in the biggest shopping malls, Christmas is not really celebrated in the local families. There's no religious background for it, and there are no national holidays in the calendar. For a non-religious, low-key Christmas fan like me this is both good and bad - no need to make a fuss about it (a word of warning, this translates into practice in the form of unsent Christmas cards and minimum gifts!) - but also no slowing down and staying in, which I love about Christmas time.
Now it would not have been exchange of cultural experiences without a local experience as well. A few weeks back we went out to Bugis area of Singapore, to Liang Seah street that is filled with restaurants and among them a place for deserts only: Ah Chew Deserts.
Tracey, Nin and Dan ordered a good variety of the Chinese style (or more Hong Kong style to be exact) deserts for us to taste, must have been at least third of the menu..
All of the deserts were soupy-style, so no pastries or such. There was Gingko Nut with Beancurd shavings, Black Sesame Paste with ah-Balling, Steamed Milk with Egg, Peanut Paste, White Fungus with Papaya, Tapioca with Sago, Black Glutinous Rice with Coconut Milk & ah-Balling, Mango Sago with Pamelo & Durian, Mango Sago with Pamelo and Almond Paste.. (yes, I confess, I couldn't remember all of this, had to peak into Nin's facebook album). Most of them were so pretty to look at that it took as a while to start!
My favourite was not (suprise?) the durian flavoured one, but the 'muddy golf balls' as I renamed it, I think it was Black Sesame Paste with ah-Balling?
The desert tasting was another fun night sitting around, tasting new flavours and exchanging cultural experiences. I so hope we'll continue these outings next year too; I'm looking forward to visiting a true S'pore suburb with a local guide and experiencing the Chinese New Year. And in exchange I will hopefully be able to offer 'mämmi' and curd cheese tart (rahkapiirakka) at easter time!
We finished almost everything (although Dan 'had to' eat all of the peanut paste!).
Wednesday, December 16, 2009
Väsynyt mutta iloinen
..tai iloinen mutta niiiiin väsynyt. Taas on nimittäin kiirettä pitänyt ja tää mun 'blogi postaus päivässä' proggikseni kaatui rähmälleen heti alkumetreillä kun eilen töiden jälkeen vaan hoidin maileja ja skypetin enkä kerennyt kirjoittamisessa otsikkoa pidemmälle. Mutta nyt koitetaan:
En ookkaan viel ollenkaan bloggaillut mun vapaaehtoistöistä täällä, vaikka kerran viikossa tiistaisin matkaan toiselle puolelle Singaporea hoivaamaan kodittomia koiria Pets Villa nimiseen koirasuojaan jota ylläpitää Animal Lovers League -järjestö. ALL:n päädyin kun SPCA:lla (tunnetuin) tuntui olevan jo tarpeeksi vapaaehtoistyöntekijöitä ja ASD:n (toiseksi tunnetuin) sivuilta ei silloin löytynyt mahdollisuutta käydä vapaaehtoistöissä koirasuojalla. ALL:n vapaaehtoiskoordinaattori otti heti vapaat kädet ilolla vastaan, tutustutti Pets Villaan ja sen asukkeihin ja sitten vaan alettiin hommiin ;)
Nyt käyn töissä yhdessä Hannan kanssa, taittuu tuo pitkä matka (bussi-metro-bussi-kävely, noin tunti suuntaansa) nopeammin ja mukavammin :) Meillä on koirasuojalla vähän vakkarihommia, kuten tiettyjen kennelissä asuvien koirien pesua, mutta usein tehdään ihan mitä vaan tarvii tehä - pestään koirien kippoja, lenkitetään koiria, autetaan ruokinnassa, korjataan kakkoja.. ihan siis aitoa työntekoa :D Päivään mahtuu kyllä paljon myös rentoa ajanviettoa ja rapsuttelua, hellyyden jakamista kovia kokeneille. Sen lisäksi että tällaisesta vapaaehtoistyöstä saa hyvän mielen (hännän heiluminen ja kasvojen pesu kylpyhetken päätteeksi on mitä kaunein kiitos!) niin samalla itse oppii koirien kommunikaatiosta ja käytöksestä.
Laskin juuri että eilen olin töissä seitsemättä kertaa. Enää ei kuulunut minkäänlaista haukkua kun menimme portista sisään, ja kenneliin mennessäkin haukku nopeasti lakkasi - taisivat jo tuntea hajumme. Toiset koirista tulee tervehtimään iloisesti, toiset suorastaan innoissaan.. ja toiset on vielä varuillaan, tulevat kun hetken paikoillaan odottaa. Suurin luottamuksen saavutus on kyllä Mangon, jota ei kuulema ole voitu edes rokottaa kun se ei anna koskea itseään, rapsuttelu. Lähelle menee machoilevan KamKamin rauhallinen käytös eilen, ottikohan se näin nopeasti opikseen että näiden suomalaisten jalat tulee jättää rauhaan nylkytykseltä?
Suurin osa koirista PetsVillassa on omistajiensa hylkäämiä, tai syystä tai toisesta kiinniotettuja kulkukoiria. ALL:lla on ns. no kill -politiikka, eli siellä koirat hoidetaan kuntoon niin pitkään kun voidaan. Suojalta voi adoptoida koiran, ja monta kotikoiraksi sopivaa siellä uutta laumaa odotteleekin, mm. oma suosikkini (tai yksi niistä) Dixie, joka on pieni tummanruskea labbissekoitus, ketterä ja leikkisä (sopiva agilityyn..?). Koiria (ja kissoja, joita on niitäkin suojalla kymmeniä tai jopa satoja) ja Pets Villan toimintaa voi auttaa myös erilaisin lahjoituksin sekä sponsoroimalla jotakuta koirista, kaukomaiden kummilapsien tapaan. (Jos haluat auttaa, ole yhteydessä niin kerron lisää!)
Pets Villassa on muutamia todella sydäntäsärkeviä tapauksia. Kaksi pomeriania löydettiin karvattomina ja puolikuoliaina roskapussista - toinen selvisi ja kasvattaa nyt hiljalleen itselleen uutta turkkia. Silver, yorkshirenterrieri, kärsi omistajiensa ajattelemattomuudesta kun he etsivät oikoreittiä punkkien poistoon; punkithan kuolee kun ne upottaa kerosiiniin, niin Silverin omistajat kokeili nopeampaa keinoa - kaatoivat koiran päälle kerosiinia. Silver raukka menetti kaikki karvansa, osan ihoaan ja toisen silmänsä. Lisäksi omistajat hylkäsivät koiran. ALL on hoitanut Silveriä kuntoon, ja vaikka karvankasvua ja ihon paranemista vielä odotellaan, on koiruus jo hyvinvoiva ja iloinen, eikä siis enää kärsi. Olen vienyt Silverille nameja, ja pikkuinen on oppinut nopeasti - saan osakseni hienoja pyörähdyksiä kun Silver kerjää lisää :)
Kodittomien koirien ongelma Singaporessa on mieletön. Olemme paikallisten ystävien kanssa muutamaan otteeseen tästä jutelleet - mistä johtuu että koira saatetaan ostaa hetken mielijohteesta kauppareissulla ja sitten hylätä kun se ei opi sisäsiistiksi tai sitä ei jakseta kouluttaa? Siksikö että pennun voi ostaa alk. 44 eurolla, eikä kukaan pentua ostaessa kerro etteivät ne kulut siihen lopu? Vai onko syy syvemmällä kulttuurissa, siinä miten (yleistäen) aasialaisessa kulttuurissa eläimille ja luonnolle (ihmisillekin) annetaan kovin vähän arvoa?
Beauty on kova syömään muidenkin ruoat, mutta se myös tulee luokse juosten ja häntä viuhuen heti pannan ja hihnan nähdessään - lenkityksen toivossa tottakai!
En ookkaan viel ollenkaan bloggaillut mun vapaaehtoistöistä täällä, vaikka kerran viikossa tiistaisin matkaan toiselle puolelle Singaporea hoivaamaan kodittomia koiria Pets Villa nimiseen koirasuojaan jota ylläpitää Animal Lovers League -järjestö. ALL:n päädyin kun SPCA:lla (tunnetuin) tuntui olevan jo tarpeeksi vapaaehtoistyöntekijöitä ja ASD:n (toiseksi tunnetuin) sivuilta ei silloin löytynyt mahdollisuutta käydä vapaaehtoistöissä koirasuojalla. ALL:n vapaaehtoiskoordinaattori otti heti vapaat kädet ilolla vastaan, tutustutti Pets Villaan ja sen asukkeihin ja sitten vaan alettiin hommiin ;)
Nyt käyn töissä yhdessä Hannan kanssa, taittuu tuo pitkä matka (bussi-metro-bussi-kävely, noin tunti suuntaansa) nopeammin ja mukavammin :) Meillä on koirasuojalla vähän vakkarihommia, kuten tiettyjen kennelissä asuvien koirien pesua, mutta usein tehdään ihan mitä vaan tarvii tehä - pestään koirien kippoja, lenkitetään koiria, autetaan ruokinnassa, korjataan kakkoja.. ihan siis aitoa työntekoa :D Päivään mahtuu kyllä paljon myös rentoa ajanviettoa ja rapsuttelua, hellyyden jakamista kovia kokeneille. Sen lisäksi että tällaisesta vapaaehtoistyöstä saa hyvän mielen (hännän heiluminen ja kasvojen pesu kylpyhetken päätteeksi on mitä kaunein kiitos!) niin samalla itse oppii koirien kommunikaatiosta ja käytöksestä.
Laskin juuri että eilen olin töissä seitsemättä kertaa. Enää ei kuulunut minkäänlaista haukkua kun menimme portista sisään, ja kenneliin mennessäkin haukku nopeasti lakkasi - taisivat jo tuntea hajumme. Toiset koirista tulee tervehtimään iloisesti, toiset suorastaan innoissaan.. ja toiset on vielä varuillaan, tulevat kun hetken paikoillaan odottaa. Suurin luottamuksen saavutus on kyllä Mangon, jota ei kuulema ole voitu edes rokottaa kun se ei anna koskea itseään, rapsuttelu. Lähelle menee machoilevan KamKamin rauhallinen käytös eilen, ottikohan se näin nopeasti opikseen että näiden suomalaisten jalat tulee jättää rauhaan nylkytykseltä?
Suurin osa koirista PetsVillassa on omistajiensa hylkäämiä, tai syystä tai toisesta kiinniotettuja kulkukoiria. ALL:lla on ns. no kill -politiikka, eli siellä koirat hoidetaan kuntoon niin pitkään kun voidaan. Suojalta voi adoptoida koiran, ja monta kotikoiraksi sopivaa siellä uutta laumaa odotteleekin, mm. oma suosikkini (tai yksi niistä) Dixie, joka on pieni tummanruskea labbissekoitus, ketterä ja leikkisä (sopiva agilityyn..?). Koiria (ja kissoja, joita on niitäkin suojalla kymmeniä tai jopa satoja) ja Pets Villan toimintaa voi auttaa myös erilaisin lahjoituksin sekä sponsoroimalla jotakuta koirista, kaukomaiden kummilapsien tapaan. (Jos haluat auttaa, ole yhteydessä niin kerron lisää!)
Pets Villassa on muutamia todella sydäntäsärkeviä tapauksia. Kaksi pomeriania löydettiin karvattomina ja puolikuoliaina roskapussista - toinen selvisi ja kasvattaa nyt hiljalleen itselleen uutta turkkia. Silver, yorkshirenterrieri, kärsi omistajiensa ajattelemattomuudesta kun he etsivät oikoreittiä punkkien poistoon; punkithan kuolee kun ne upottaa kerosiiniin, niin Silverin omistajat kokeili nopeampaa keinoa - kaatoivat koiran päälle kerosiinia. Silver raukka menetti kaikki karvansa, osan ihoaan ja toisen silmänsä. Lisäksi omistajat hylkäsivät koiran. ALL on hoitanut Silveriä kuntoon, ja vaikka karvankasvua ja ihon paranemista vielä odotellaan, on koiruus jo hyvinvoiva ja iloinen, eikä siis enää kärsi. Olen vienyt Silverille nameja, ja pikkuinen on oppinut nopeasti - saan osakseni hienoja pyörähdyksiä kun Silver kerjää lisää :)
Kodittomien koirien ongelma Singaporessa on mieletön. Olemme paikallisten ystävien kanssa muutamaan otteeseen tästä jutelleet - mistä johtuu että koira saatetaan ostaa hetken mielijohteesta kauppareissulla ja sitten hylätä kun se ei opi sisäsiistiksi tai sitä ei jakseta kouluttaa? Siksikö että pennun voi ostaa alk. 44 eurolla, eikä kukaan pentua ostaessa kerro etteivät ne kulut siihen lopu? Vai onko syy syvemmällä kulttuurissa, siinä miten (yleistäen) aasialaisessa kulttuurissa eläimille ja luonnolle (ihmisillekin) annetaan kovin vähän arvoa?
Beauty on kova syömään muidenkin ruoat, mutta se myös tulee luokse juosten ja häntä viuhuen heti pannan ja hihnan nähdessään - lenkityksen toivossa tottakai!
Sunday, December 13, 2009
Blogging as it should be
It's been a few weeks again. For those who do bother to actually read what I write, know me well enough not to be suprised when I say I've been busy. Busy living and experiencing instead of documenting? Perhaps, although writing and taking photos is an important part of living to me and it's been eating me up that I have not found the right moment to sit down with my thoughts. (Perhaps I should find out how to blog with my mobile phone..)
Now, both inspired by the Saturday Morning Writer's group (which I was able to join last Sat for the longest time) and the excercises we did, and to substitute to the suspension of the group's meetings for the holiday season, I'm going to write everyday this week. No other limitations, just that I will post something everyday. Blogging as it should be..?
This 'as it should be' has stuck in my mind from one of the newest shopping malls in Singapore, 313@Somerset, where shopping is as it should be. Their grand opening catalogue was delivered to our mailbox, and the 'as it should be' kept repeating it self on the catalogue pages. There was no mention of the environmentally friendly features of the mall, which I learned about in the Straits Times. The mall, together with two other malls, has got an award for it's energy and water conservation efforts. Although much more radical efforts are needed to really slow down climate change, it is still good news - and truly as it should be.
Now, both inspired by the Saturday Morning Writer's group (which I was able to join last Sat for the longest time) and the excercises we did, and to substitute to the suspension of the group's meetings for the holiday season, I'm going to write everyday this week. No other limitations, just that I will post something everyday. Blogging as it should be..?
This 'as it should be' has stuck in my mind from one of the newest shopping malls in Singapore, 313@Somerset, where shopping is as it should be. Their grand opening catalogue was delivered to our mailbox, and the 'as it should be' kept repeating it self on the catalogue pages. There was no mention of the environmentally friendly features of the mall, which I learned about in the Straits Times. The mall, together with two other malls, has got an award for it's energy and water conservation efforts. Although much more radical efforts are needed to really slow down climate change, it is still good news - and truly as it should be.
Subscribe to:
Posts (Atom)
